Auttajien auttajat – psykologinen turvallisuus ja vuorovaikutuksen voima sote-työssä

Työyhteisön hyvinvointi ja sujuva yhteistyö rakentuvat vuorovaikutuksessa. Sote-alalla ammattilaiset auttavat päivittäin ihmisiä, mutta välillä työyhteisössä tarvitaan ulkopuolista apua myös omien toimintatapojen tarkasteluun. Työntekijät muistavat usein, miten kohdata asiakas, mutta joskus unohtuu, miten kohdata kollega.

Ida Rannisto (vasemmalla) ja Anni Harada (oikealla) kuuluvat Sotespotterin asiantuntijaverkostoon
Kuva: Kirsi Malvisto.

Anni Harada (KTM, työyhteisösovittelija ja valmentaja) ja Ida Rannisto (sosiaalipsykologi, ratkaisukeskeinen valmentaja) kuuluvat Sotespotterin asiantuntijaverkostoon, joka on rakennettu tukemaan työyhteisöjä ja sote-alan ammattilaisia. Verkosto on syntynyt käytännön yhteistyöstä asiakkaiden kanssa heidän tilanteidensa äärellä, ja sen tavoitteena on tuoda asiantuntijuutta juuri sinne, missä sitä tarvitaan.

Yhteinen päämäärä on selkeä: tarjota oikeanlaista tukea ja asiantuntija-apua asiakkaiden tarpeisiin ja varmistaa, että palvelu kohdentuu oikeisiin asioihin. Verkoston kautta pystytään yhdistämään monipuolista osaamista sote-alalta ja työyhteisöjen kehittämisestä ja tukemaan organisaatioita niin, että työntekijät voivat toimia turvallisesti, huolehtia hyvinvoinnista ja palvella asiakkaita parhaalla mahdollisella tavalla.

Haastattelimme Annia ja Idaa kuullaksemme, miten he auttavat auttajia tarjoamalla tukea sote-alan työpaikoille.

Nostatte usein esiin psykologisen turvallisuuden työpaikoilla. Mitä psykologinen turvallisuus on ja miksi se on tärkeää?

“Psykologinen turvallisuus on mitattavissa konkreettisesti esimerkiksi tilanteissa, joissa työyhteisön jäsen haluaa esittää uuden ajatuksen tai kysyä, miksi jotain tehdään tietyllä tavalla. Ilmiö liittyy sosiaalisen riskin ottamiseen: kuinka paljon pelkäämme tulevamme ohitetuiksi, tuomituiksi tai väärin ymmärretyiksi” Anni ja Ida kuvaavat. Heidän mukaansa psykologinen turvallisuuden vahvistaminen on tärkeää, sillä se vähentää stressiä ja mahdollistaa avoimen keskustelun, joka tukee koko tiimiä. 

Anni ja Ida korostavat, että psykologinen turvallisuus ei synny työyhteisöön itsestään:

“Psykologien turvallisuus rakentuu kahdenvälisten kohtaamisten ja luottamuksen rakentumisen kautta. Tarvitaan aikaa, tilaa ja johtamista, jotta ihmisillä on lupa tarkastella ja puhua siitä, miten he kokevat erilaiset tilanteet. Psykologinen turvallisuus on monimutkainen ilmiö: eri ihmiset kokevat tilanteet eri tavoin, jolloin sama tilanne voi toisesta tuntua turvalliselta ja toisesta uhkaavalta. Tärkeää on ymmärtää erilaisia vuorovaikutustyylejä ja olla utelias ihmisten kokemuksia kohtaan.”

Auttamisen halu ja uupumisen riskit

Sote-alalla työskentely on usein sydämen asia: työntekijät haluavat aidosti auttaa muita. Joskus tämä suuri halu auttaa voi myös kuormittaa.  Anni ja Ida ovat huomanneet, että sote-alan työntekijöitä kuormittavat muun muassa:

• Rajojen epämääräisyys ja epäselvät odotukset
• Resurssipula ja säästötoimet
• Puutteellinen puheeksiottamisen kulttuuri
• Palautteen vähyys ja onnistumisten kokemusten jääminen jatkuvan työtaakan alle 

Anni kuvaa:

"Halu auttaa muita on vahva, mutta samalla jatkuva riittämättömyyden tunne voi johtaa uupumukseen."

Ida lisää:

"Haasteena on usein rajojen ja odotusten epämääräisyys. Työntekijät eivät aina tiedä, mihin asti heidän vastuunsa kantaa – ja vaikka tietäisivätkin, monella on tunne, että jos ei itse veny yli omien rajojen, asiakkaat kärsivät ja työt jäävät tekemättä."

Ratkaisuna he korostavat työyhteisön kehittämisen merkitystä: eri menetelmien avulla työntekijöitä autetaan muun muassa tunnistamaan omat rajansa ja löytämään keinoja, joilla rajojen asettaminen tukee arjen toimivuutta. Anni kiteyttää:

"Kun rajat tunnistetaan ja sovitaan yhdessä, se tuo intoa ja iloa työskentelyyn ja vähentää energian kulutusta vastakkainasettelun tilanteissa."

Kohtaamisen voima arjessa

Kohtaaminen on teema, jonka tärkeyttä Anni ja Ida korostavat. Työyhteisössä pienet kohtaamiset voivat olla suuria: ne rakentavat luottamusta, vahvistavat psykologista turvallisuutta ja antavat ihmisille tunteen, että heitä oikeasti kuullaan. Anni ja Ida huomauttavat, että kohtaaminen ei vaadi suuria eleitä, vaan ennen kaikkea läsnäoloa ja aitoa kiinnostusta toista kohtaan.

Heidän mukaansa konkreettisia keinoja kohtaamisen parantamiseen ovat:

• Nosta katse tietokoneesta ja käänny kollegaa kohti. Tämä pieni ele viestii: "Näen sinut."
• Tervehdi ja vaihda kuulumisia, vaikka hetki olisi lyhyt. Yksinkertainen "hyvää huomenta" voi luoda yhteyden tunteen.
• Kuuntele aidosti, anna toiselle tilaa ilmaista ajatuksensa ilman, että keskeytät tai selität heti takaisin.
• Ole rehellinen aikataulusta: kerro, jos palaat asiaan myöhemmin, esimerkiksi: "Näen, että tämä on tärkeää, mutta palaan siihen kahden tunnin päästä."

"Kohtaaminen ei ole työlästä, mutta se vaatii tietoisuutta ja halua olla läsnä" Anni huomauttaa. Ida lisää: "Rehellinen ja suora kommunikaatio luo turvaa – se kertoo, että kiireestä huolimatta näen ja kuulen sinut." Kun työyhteisössä kohdataan toisia aidosti, syntyy tunne, että jokaisen panos on arvokas.

Milloin ulkopuolinen apu on hyödyllistä?

Kun työyhteisön haasteet koskevat useampaa henkilöä tai liittyvät ristiriitoihin ja toimintatapojen kehittämiseen, työyhteisösovittelu, työyhteisön kehittämisen prosessi tai työyhteisövalmennus ovat tilanteeseen räätälöidysti toteutettuna tehokkaista ratkaisuja:

Työyhteisösovittelu

Työyhteisösovittelu purkaa vastakkainasettelut ja palauttaa yhteistyön toimivalle tasolle.

Työyhteisösovittelu on menetelmä konfliktien ratkaisuun tilanteissa, joissa vastakkainasettelu haittaa yhteistyötä ja työilmapiiriä. Ulkopuolinen sovittelija mahdollistaa kuulluksi tulemisen, rakentavan keskustelun ja käytännön muutoksiin sitoutumisen. Prosessin avulla yhteistyö saadaan lähes aina palautettua toimivalle tasolle.

Työyhteisön kehittämisen prosessi

Selkeyttä haasteisiin, sitoutumista tavoitteisiin ja konkreettinen suunnitelma muutokseen.

Työyhteisön kehittämisen prosessi auttaa työyhteisöjä, joissa on haasteita, mutta ei vielä selkeyttä niiden juurisyistä. Sen avulla tunnistetaan ongelmien taustatekijät, vahvistetaan psykologista turvallisuutta ja rakennetaan konkreettinen suunnitelma muutokseen.

Valmennus vuorovaikutuksen teemoista

Ihmissuhde –– työelämän sydän.

Valmennus vahvistaa työyhteisön taitoja ja valmiuksia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Teemoina ovat mm. kohtaaminen kiireessä, puheeksiottaminen, merkityksellinen palaute ja rakentavat rajat. Kaikki valmennuskokonaisuutemme vahvistavat työpaikan ihmissuhteita tuottaen sitoutuneisuutta, hyvinvointia ja tuloksellisuutta yhteisöllisyyden kautta. Valmennus räätälöidään aina asiakkaan tarpeisiin yhdistäen teoria käytäntöön, jotta opit siirtyvät heti arkeen.

Sote-alalla hyödynnetään usein työnohjausta ja työnohjaajat ovat tärkeä tukipilari arjen haasteissa. Anni ja Ida korostavat, että työnohjaus muiden työyhteisön kehittämisen menetelmien kanssa eivät ole keskenään poissulkevia, vaan voivat myös tukea toisiaan: työnohjaus vahvistaa yksilön ammatillista osaamista ja jaksamista, kun taas esimerkiksi valmennus tai sovittelu tarjoavat konkreettisia työkaluja koko työyhteisön toimivuuden ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Sotespotterin asiantuntijaverkoston tarjoama tuki varmistaa, että apua saadaan oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa.

Palaute vahvistaa työyhteisön hyvinvointia

Palaute on yksi tärkeimmistä keinoista vahvistaa työyhteisön psykologista turvallisuutta ja työntekijöiden sitoutumista. Anni ja Ida muistuttavat, että palaute ei ole vain muodollinen velvollisuus, vaan mahdollisuus nähdä toinen ihminen, tunnistaa hänen panoksensa ja vahvuutensa. Kun palaute annetaan aidosti, se lisää arvostuksen tunnetta, motivoi ja tukee työssä jaksamista.

Rakentava palaute auttaa myös luomaan avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin, jossa vaikeistakin asioista voidaan keskustella ilman pelkoa tuomitsemisesta. On tärkeää antaa palautetta lähellä tapahtumaa konkreettisesti ja selkeästi, jotta se auttaa oppimaan ja vahvistamaan hyviä toimintatapoja. Säännöllinen ja oikea-aikainen palaute tukee työhyvinvointia, ehkäisee riittämättömyyden tunnetta ja tekee yhdessä työskentelystä sujuvampaa ja turvallisempaa. Lopulta palaute on osa jatkuvaa vuorovaikutusta, joka rakentaa työyhteisön hyvinvointia ja luottamusta – askel askeleelta, yhdessä.

Sotespotterin asiantuntijaverkoston avulla työyhteisöt voivat saada oikeanlaista tukea oikeaan aikaan: oli kyse sitten yksilön jaksamisesta, tiimin vuorovaikutuksesta tai syvemmistä ristiriidoista. Yhteinen tavoite on selkeä: auttaa auttajia, jotta he voivat jatkaa tärkeää työtään turvallisessa ja hyvinvoivassa ympäristössä.

Haluatko hyödyntää Sotespotterin asiantuntijaverkostoa oman organisaatiosi kehittämisessä?
Asiantuntijamme auttavat tunnistamaan ja vahvistamaan tekijöitä, jotka tekevät työpaikasta suositeltavan sote-työpaikan. Ota yhteyttä!

Seuraa Sotespotteria Instagramissa ja LinkedInissä!