• Kirjaudu Ota yhteyttä

    Sairaanhoitaja Darrynin uratarina - ajatustyötä, käytännön taitoja ja vaihtelevia työpäiviä

    Darryn Quirk, 38, on kotoisin Etelä-Afrikasta ja on asunut Suomessa 13 vuotta. Hän työskentelee HUSissa plastiikkakirurgian poliklinikalla, jossa hänen erityisosaamistaan on haavanhoito.

     

    Kuva: Darrynin kotialbumi

    Darryn kasvoi Etelä-Afrikassa, jossa hän opiskeli maantiedettä. Elämällä oli kuitenkin muita suunnitelmia hänelle, ja eräänä päivänä hän huomasi olevansa matkalla kohti täysin uutta elämää Suomessa. Pohjoisessa maassa hän vaihtoi kartat ja ilmastotutkimukset hoitoalaan ja päätti ryhtyä sairaanhoitajaksi. Siitä lähtien Darryn on löytänyt syvän rakkauden hoitotyöhönsä ja oppinut menestyksekkäästi sekä suomea että ruotsia, mikä on avannut ovia merkitykselliseen ja palkitsevaan uraan. 

    Darryn muutti Suomeen vuonna 2008. Ennen Suomeen muuttoa Darryin opiskeli Etelä-Afrikassa. Eräänä päivänä hän sai sähköpostiviestin vaihto-opiskelupaikasta Ruotsissa. Darryn haki paikkaa, mutta sai tiedon, että hakuaika oli päättynyt ja viesti oli lähettty vahingossa. Kävi kuitenkin ilmi, että Suomessa olisi paikka vapaana. Darryn ei tiennyt Suomesta mitään, eikä hän edes löytänyt Helsinkiä kartalta, mutta päätti silti lähteä.  

    – Suomi ei sovi kaikille. Siskoni on ollut täällä, eikä hän viihtynyt lainkaan. Suomi sopii heille, jotka arvostavat hiljaisuutta ja luontoa. Minusta tuntuu, että olen enemmän suomalainen kuin jotkut täällä syntyneet, Darryn sanoo naurahtaen. 

    Darryn opiskeli aiemmin ympäristötieteitä ja maantiedettä Etelä-Afrikassa. Hän kirjoitti pro gradunsa Helsingin yliopistossa vuonna 2011 ja valmistui vuonna 2015. 

    – Ilman suomen kielen taitoa oli vaikeaa löytää töitä. Työskentelin hieman siellä täällä kouluavustajana ja puhelinpalvelukeskuksessa. Ilman kielitaitoa on maahanmuuttajana vaikeaa päästä työmarkkinoille. 

    Darryn on aina ollut lahjakas kielissä ja kertoo puhuvansa afrikaansia, zulu-kieltä, suomea, englantia ja ruotsia. Hän pitää muiden kielten puhumisesta. Darryn on muuttanut Suomeen kaksi kertaa ja toisella kerralla hän päätti käydä ruotsin kielen kurssin. Darrynin mukaan ruotsinopettaja teki kielestä helposti omaksuttavan. Darryn kertoo, että hänen oli pakko oppia ruotsia, kun myöhemmin tapasi ruotsinkielisen avopuolisonsa, joka sattumoisin on äidinkielen opettaja. 

    – On hyvä, että osaa molemmat kotimaiset kielet. Englanti on äidinkieleni, ja monet haluavat harjoitella sitä kanssani, mutta olen ollut tiukka ja sanonut haluavani harjoitella suomea. 

    Darryn huomasi pian, että ilman suomen kielen taitoa on vaikeaa löytää töitä ja päästä työmarkkinoille. Eräänä päivänä hän ymmärsi, ettei pääsisi eteenpäin ilman koulutusta Suomessa. 

    – Olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja käsillä työskentelystä, joten päätin hakea sairaanhoitajalinjalle. Se osoittautui oikeaksi valinnaksi. Nyt minulla on työ, josta nautin. Olen löytänyt paikkani. 

    Maahanmuuttajana voi olla haastavaa löytää töitä, mutta Darryn kannustaa antamaan erilaisille mahdollisuuksille tilaisuuden. Darryn kannustaa myös kokeilemaan täysin uutta opiskelualaa.  

    – Se voi olla pelottavaa ja tuntua siltä, että heität osan identiteetistäsi pois, mutta aiempi koulutuksesi on aina mukanasi. Ei ole poissuljettua, että palaisin vielä ympäristötieteiden pariin, mutta ei voi koskaan tietää, mitä löytää, jos uskaltaa kokeilla. 

    Darryn suosittelee sairaanhoitajan koulutusta lämpimästi niille, jotka pitävät monipuolisesta ja monialaisesta työstä. Sairaanhoitajana työskentely tarkoittaa sekä aivojen että käsien käyttöä, ja joka päivä tuo uusia haasteita. 

    – Oppiminen on suuri osa elämääni, ja opin joka päivä jotain uutta työssäni. Sairaanhoitajana ei ole koskaan valmis. 

    Parasta haavanhoitajana olemisessa Darrynin mukaan ovat säännölliset potilaat ja haavojen paranemisprosessin seuraaminen. 

    – Se on palkitsevaa. Joka kerta teen uuden arvion tilanteesta, otan huomioon muut sairaudet ja elämäntilanteet. Se on monimutkaista ja itsenäistä työtä, jota tehdään yhteistyössä lääkäreiden kanssa. 

    Kun potilaat palaavat, Darryn saa konkreettisen todisteen siitä, toimiiko hoito ja on suuri ilo, kun hän voi sanoa, että hoito on saatu päätökseen. 

    – Suomalaiset potilaat haluavat aina tietää, milloin he voivat taas mennä saunaan. 

    Sama potilas käy usein 3–4 kertaa kolmen viikon välein. Darryn tekee arvioita ja kirjoittaa ohjeet perushoitoon, joka suoritetaan terveyskeskuksessa. 

    – En ollut alun perin erityisen kiinnostunut plastiikkakirurgiasta, mutta sain koulusta vinkin hakeutua sinne, koska olen kiinnostunut haavanhoidosta. 

    Darryn suoritti harjoittelunsa Jorvin plastiikkakirurgian osastolla ja huomasi nopeasti, että plastiikkakirurgia on mielenkiintoinen ja palkitseva lääketieteen ala. 

    – Nyt uutisissa on ollut paljon puhetta siitä, että hallitus haluaa minimoida niin sanottujen turhien leikkausten kustannukset, ja plastiikkakirurgia on korkealla sillä listalla. Tämä osoittaa, ettei hallitus tiedä, mitä siellä todella tapahtuu; kyse ei ole vain rintaleikkauksista, vaan myös syöpäpotilaista ja sädehoidoista. Kyse on ihmisten elämänlaadusta. 

    Sairaanhoitajien maailmassa on niin sanottu ostajan markkinat, mikä tarkoittaa sitä, että työpaikkoja on paljon tarjolla, ja työntekijät valitsevat, missä haluavat olla töissä. 

    – Ei ole vaikeaa löytää töitä ja voi valita, missä haluaa työskennellä. 

    Yksityisellä puolella palkka on huomattavasti parempi, ja on mahdollisuus tehdä ylimääräisiä töitä. Taloudellisia vaihtoehtoja on yksinkertaisesti enemmän. Sairaanhoitajat harkitsevat usein erilaisia työtyyppejä hakiessaan töitä. Joillekin kolmivuorotyö ei sovi lainkaan, varsinkaan, jos kotona on pieniä lapsia. 

    – On raskasta olla ensin yövuorossa ja sen jälkeen mennä kotiin hoitamaan lasta.  

    Työtahti vaikuttaa myös työpaikan valintaan. Päivystyksessä on hektistä, ja se sopii joillekin, kun taas toiset suosivat osastotyötä, jossa voi olla rauhallisempaa. On mahdollisuuksia valita itselleen sopiva paikka ja taloudelliset harkinnat. Johto voi painostaa tekemään ylimääräisiä vuoroja, mikä on haittapuoli, mutta sopii niille, jotka haluavat ja pystyvät tekemään ylimääräisiä työvuoroja. 

    – Sairaanhoitaja voi irtisanoutua tänään ja löytää uuden työpaikan huomenna. 

    Monet sairaanhoitajat päättävät työskennellä ulkomailla. Erityisesti Norjassa ja Ruotsissa on suuri kysyntä suomalaisille sairaanhoitajille, varsinkin jos he osaavat ruotsia. 

    – Arcadan urapäivillä norjalaiset ja ruotsalaiset rekrytoijat olivat aina paikalla ja halusivat, että tulisit heidän luokseen. 

    Sairaanhoitajien ammatissa Suomessa ei ole niin vahvaa hierarkiaa kuin muissa osissa maailmaa. Suomessa työskennellään moniammatillisesti yhdessä lääkäreiden kanssa. Yksityisellä puolella hierarkia voi olla hieman vahvempi. 

    Darrynin mukaan sukupuolella ei ole kovin suurta merkitystä sairaanhoitajan ammatissa Suomessa. Useimmat potilaat ymmärtävät, että maailma on muuttunut, ja että naiset voivat olla lääkäreitä ja miehet sairaanhoitajia. 

    – Miespuolisena sairaanhoitajana kuulee usein, että sopisi hyvin psykiatrialle. Jos on koulutettu sairaanhoitajaksi, pitäisi työskennellä sairaanhoitajana, eikä joutua järjestyksenvalvojan rooliin. 

     

    28.10.2024 

     

    Sotespotter on sote-alan kohtaamispaikka sote-ammattilaisille, opiskelijoille, työnantajille ja koulutuksen järjestäjille. Sotespotterista löydät alan suositelluimmat työpaikat, laadukkaat täydennyskoulutukset sekä ajankohtaista tietoa sosiaali- ja terveysalasta. Sotespotterin tavoitteena on nostaa sote-alan ammatillisuutta, arvostusta ja profiilia tuomalla näkyväksi alan osaamista, uramahdollisuuksia ja jatkuvaa kehittymistä. Tilaa Sotespotterin uutiskirje niin saat ensimmäisten joukossa tiedon alan kiinnostavimmista työpaikoista, laadukkaista koulutuksista ja ajankohtaisista sote-aiheista suoraan sähköpostiisi.

    Selaa sote-alan avoimia työpaikkoja 

    Tutustu sote-alan täydennyskoulutuksiin